Sanoma tavoittaa

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2024

JOHDANTO – Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta

 

Elämä ja Valo ry:n toiminnan tavoitteena on romaniväestön kokonaisvaltainen hyvinvointi. Vuoden 2024 toimintaympäristön keskeiset haasteet ja mahdollisuudet säilyvät pitkälti samoina, jotka ovat tunnistettu jo vuosien pitkäjänteisen työn ansiosta. Elämä ja Valo -yhdistys järjestää romaniväestölle osallistavaa toimintaa, hengellisiä tapahtumia, tarjoaa tietoa romanikulttuurista sekä edistää romaniväestön yhteisöllisyyttä yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Järjestön kautta tiedotetaan myös ulkomailla, varsinkin Itä-Euroopassa, asuvien romanien tilanteista ja mahdollisuuksien mukaan järjestetään kriisitilanteissa oleville humanitaarista apua. STEA:n rahoittaman kohdennetun toiminta-avustuksen ansiosta perustyömme on vahvistunut entisestään osallistaen romaneja elämän eri alueilla.

 

”Yhdistyksen toiminnan perustarkoituksena on kristillisellä arvopohjalla edistää romanien henkisen hyvinvoinnin kasvua, selviytymistä arkielämän haasteissa sekä kehittää romaniväestön yhteisöllisyyttä. Romanien henkistä ja sosiaalista kasvua kehitetään mm. hengellisen opetuksen kautta sekä osallistamalla romaniväestöä mm. seurakuntien toimintaan.

Tarkoituksena on myös romaniväestön muu yhteiskunnallinen osallistaminen, sekä kriisitilanteessa olevien romanien henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistäminen ja heidän elämänlaatunsa parantaminen humanitaarisen avun kautta. Yhdistyksen toiminta käsittää avustuskohteita koti- ja ulkomailla.” (Elämä ja Valo ry:n säännöt 2§)

 

Vuosi 2024 on yhdistyksemme 60. toimintavuosi.

 

KOTIMAAN TYÖ

 

• VARSINAINEN TOIMINTA

 

Järjestön jäsenkehitys

 

Toimintavuoden aikana kehitetään keinoja, miten saisimme lisättyä varsinaisten jäsenten sekä kannattajajäsenten määrää. Tavoitteena on, että jäsenmäärä vuoden 2024 aikana on yhteensä 450 henkilöä (2022 n. 400 henkilöä). Jäsenyys sisältää EV-lehden vuosikerran. Mahdollisuudesta jäseneksi liittymiseen tiedotetaan EV-lehdessä, järjestön www-sivuilla, tapahtumissa, sosiaalisessa mediassa sekä seminaareissa.

 

Kannattajarengas

 

Kannattajarengas on ollut jokusen vuoden ajan toiminnassa. Noin 7-8 henkilöä ovat tukeneet toimintaamme taloudellisesti kuukausittain 10-20 € kuukausikannatuksella.

Kannatusrenkaan jäsenmäärää pyritään lisäämään vuoden 2024 aikana kymmeneen (10) aktiiviseen henkilöön. Mahdollisuudesta tiedotetaan EV-lehdessä, kotisivuilla, sosiaalisessa mediassa sekä uutiskirjeissä.

 

Varainkeruu

 

Viime vuosina nettikaupan myynti on vähentynyt. Tulevan toimintavuoden aikana mietimme, miten saisimme kehitettyä nettikauppaa sekä lisättyä sen myyntiä. Vuoden aikana järjestettävissä tapahtumissa kerätään Elämä ja Valo ry:n toiminnan tukemiseksi kolehtituottoja sekä saadaan lahjoituksia organisaatioilta sekä yksityisiltä. Rahankeräyslupa on uuden rahankeräyslain mukainen eli toistaiseksi voimassa oleva.

 

MUU TOIMINTA

EV-tapahtumat ja perhetyöviikot

 

Toimintavuonna yhdistys järjestää kaksikymmentä (20) tapahtumapäivää eri puolilla Suomea. Näiden lisäksi järjestämme kymmenen (10) perhetyöviikkoa (to-su) eri puolilla Suomea, joissa tavoitetaan romaneja pääasiallisesti kotikäynneillä.

 

Tapahtumien aikana kartoitetaan paikkakunnan romanien tarpeita yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa ja näiden pohjalta toteutetaan perhetyötä pidemmällä aikavälillä. Tavoitteena on, että paikkakunnan romanit aktivoituisivat yhteistyökumppaneiden säännölliseen toimintaan ja näin heidän syrjäytymisuhka vähenisi.

 

Tapahtumat ovat yhdistyksemme yksi näkyvimmistä toimintamuodoista. Tapahtumia kehitetään mm. palautelomakkeiden avulla.

 

Toimintojen tuloksellisuutta seurataan ja arvioidaan raportoinnin perusteella. Paikkakuntiin, joissa perhetyötapahtumia järjestetään, ollaan säännöllisesti yhteydessä yhteishenkilöön tapahtuman jälkeen ja näin saadaan tietoa toimintojen tuloksellisuudesta.

 

Lapsi- ja nuorisotyö

 

Aktivoimme seurakuntien romanijäseniä osallistumaan mm. seurakuntien lapsi- ja nuorisotyöntehtäviin ja toimimaan kyseisissä seurakuntien toimikunnissa tai suunnitteluryhmissä. Tuemme mahdollisuuksiemme mukaan romaninuorten integroitumista yhteistyökumppaneiden olemassa olevaan toimintaan. Tulevan vuoden yhtenä tärkeänä painopistealueena näemme nuorisotyön kehittämisen, joka on lähtenyt hyvin liikkeelle vuonna 2024 perustetun ”nuorisotiimin” ansiosta.

Kehitämme järjestömme lapsityönkoordinaattorin sekä nuorisotyönkoordinaattorin tehtävää. Luomme hänelle toimenkuvan sekä koulutamme häntä. Lapsityökoordinaattorina toimii Angelica Lindberg, nuoristyötä koordinoi nuorisotyötiimi.

 

Seminaarit ja leirit

 

Toimintavuonna järjestetään kaksi (2) koulutus- ja virkistystapahtuma vapaaehtoistyöntekijöille sekä kaksi (2) kuulemistilaisuutta (kehityspäivää) yhdistyksen aktiiviväelle sekä muille työstä kiinnostuneille. Tämän lisäksi järjestetään kaksi (2) ”rekryleiriä”, jossa kerromme yhdistyksemme toiminnasta ja haasteista. Näiden leirien tarkoituksena on löytää uusia vapaaehtoistyöntekijöitä toimintaamme.

Näiden lisäksi järjestetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa kolme (3) teemaleiriä eri kohderyhmille. Leirien aiheiden tarkoitus on antaa tukea ja neuvoja työn sekä perheen arjen haasteisiin.

 

Stipendirahasto

 

Tuemme toimintavuoden aikana romaniopiskelijoita raamattukouluopiskeluissa. Tiedotamme stipendirahastosta EV-lehdessä sekä www-sivuillamme. Varoja rahastoon keräämme adressimyynnillä, järjestämällä ruokailuja sekä keräämällä tilaisuuksissa kolehteja rahaston kartuttamiseksi. Stipendirahaston varoja myönnetään raamattukoulun kurssin suorittaneille opiskelijoille järjestävien oppilaitoksen kautta.

 

Diakoniatyö

 

Toimintavuoden aikana etsitään uusia mahdollisuuksia tukea eri toimintamuotoja Suomessa sekä muissa maissa. Kehitämme mahdollisuuksia tukea mm. Suomessa tehtävää vankilatyötä. Kehitystyössä teemme yhteistyötä ViaDia ry:n, Hyvä Sanoma ry:n sekä seurakuntien kanssa. Diakoniatyössä tuemme myös vähävaraisia romaniperheitä hautajaiskuluissa.

 

TIEDOTUS

 

Mediatyöryhmä organisoi seuraavat tehtävät tulevan toimintavuoden aikana:

 

• yhdistyksen tiedotussuunnitelman tekeminen
• yhdistystiedotus-paketin tekeminen tuleville toimijoille/työntekijöille
• yhdistyksen kotisivujen, Facebook-sivuston ja YouTube-kanavan kehitys ja ylläpito
• Tiedotusmateriaalin suunnittelu käyntiin – opas uusille jäsenille
• Yhdistyksen jäsenten sähköpostiosoitteiden kerääminen ja tietokannan luominen
• Esitteiden tuottaminen ja painatus
• Mahdollisten radio-ohjelmien suunnittelu ja kustannuslaskenta
• Järjestön messuosasto pystytetään Helluntaiherätyksen juhannusjuhlille. Mahdollisuuksien mukaan infopiste/messuosasto pystytetään myös muissa tapahtumissa.
• Tapahtumien kautta tehtävä tiedotus sekä uusien vapaaehtoistyöntekijöiden rekrytointi.
• Tapahtumista saatujen palautteiden perusteella kehitetään järjestön toimintaa.

 

EV-lehden työryhmä seuraavat tehtävät tulevan toimintavuoden aikana:

 

• EV-lehden kehittäminen – Ilmestyminen 4 krt/vuosi
• Uutiskirjeen tuottaminen (4 krt/vuosi)
• Mahdollinen uutiskirje/mainos RV-lehden liitteenä
• EV-lehden sisällön selkeyttäminen ja kehittäminen (4 krt/vuosi)
• Tiedotus jäsenistölle
• Tiedotus sidosryhmille
• EV-lehti julkaistaan myös kotisivuilla
• Toimintavuoden aikana haetaan Taiteen edistämiskeskuksesta (TAIKE) kulttuurilehtien avustusta.
• EV-lehti myös luettuna näkövammaisversiona yhteistyössä Hyvä Sanoma ry:n kanssa.

 

KANSAINVÄLINEN TYÖ

 

Elämä ja Valo toteuttaa kansainvälistä romanilähetystyötä yhdessä Fida Internationalin kanssa työnimikkeellä ”Yhdelle Vähimmistä”. YV-työtä tehdään laajasti Itä-Euroopassa ja työtä koordinoi romanilähetystyön koordinaattori Janne Harjukoski.

 

Elämä ja Valo hallinnoi taloudellisesti Eestissä/Latviassa sekä Puolassa tehtävää työtä.

 

Yhdelle vähimmistä –työ (Eesti/Latvia)

 

Työn kohdealueena toimii Latviassa Valmieran kaupungin sekä ympärillä olevat maaseutukylät. Eestin ja Latvian rajakaupungissa Valgassa työtä tehdään pääsääntöisesti Eestin puoleisessa osassa.

 

Työntekijät

 

Latvia-tiimi koostuu noin 10 ihmisestä eri puolilta Suomea.

Tiimin työtä koordinoi Keijo Baltzar

Tulkkeina toimivat:

Aare Lukman, Eesti

Olga Jauhiainen, Suomi

 

Varsinaisten jäsenten lisäksi lähetysmatkoilla on mukana satunnaisesti ihmisiä eri seurakunnista.

 

Latvia-tiimi toteuttaa lähetysmatkoja noin 6 kpl/vuosi. Tiimi järjestää kaksi suurempaa aktiotapahtumaa kesäaktion sekä jouluaktion.

 

Lisäksi tiimi kerää varoja, humanitääristä avustusta sekä tiedottaa työstä laajasti kotimaassa ympäri vuoden. Tiimin visiona on mahdollistaa paikallisen seurakunnan julistus- ja avustustyö pääsääntöisesti romaniväestön keskuudessa.

 

Gal-työ (Puola)

 

Give a Life-nimikkeellä suomalaisista lähetystiimiläisistä koostuva tiimi tekee työtä Etelä-Puolan alueella. Tiimissä on useita henkilöitä eri puolilta Suomea. Yhteyshenkilönä toimii Tom Bollström, Lapualta. Tiimi tekee tulevana vuonna aktiomatkoja Etelä-Puolan alueelle sekä avustaa paikallisia työntekijöitä.

 

Yhdelle vähimmistä –työ (muu kansainvälinen työ)

 

Yhteyksiä kansainvälisiin romanijärjestöihin tiivistetään.

Toimintavuoden aikana kehitetään avustustoimintaa Itä-Euroopan alueella. Tarkoituksena on tukea Itä-Euroopan romanilapsia ja -nuoria koulunkäynnissä. Uskomme, että tämä on kestävää kehitystä.

Give a Life -työn kautta tavoitamme romaneja Puolassa.

Itä-Euroopan romanityön koordinaattorina jatkaa Janne Harjukoski. Koordinaattorin matkakulut jaetaan yhdessä Fida International ry:n kanssa.

Jatkamme hyvää yhteistyötä Lähetysjärjestö Fida International ry:n kanssa. Osallistumme Fidan Romanilähetystyön koordinaatioryhmän toimintaan.

 

• HANKETYÖ

 

Romaniväestön osallisuuden vahvistaminen aluetapahtumien, koulutuksen ja yksilöllisen tuen sekä neuvonnan avulla 2020-2022 (STEA, Kohdennettu toiminta-avustus)

 

Toiminnan päätavoitteena on edistää romaniperheiden ja -lasten hyvinvointia osallisuuden vahvistamisella aluetapahtumien, koulutuksen ja yksilöllisen tuen sekä neuvonnan avulla. Toiminnot tapahtuvat eteläisessä Suomessa (Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi, Keski-Suomi) pääosin suurimmissa kasvukeskuksissa. Toiminnan teoreettinen viitekehys rakentuu osallisuuden teemaan. Osallisuudella on nähty olevan ennaltaehkäisevässä päihde- ja mielenterveyspalveluiden toteutuksessa tärkeä rooli.

 

Toiminnan taustana on tarve, joka on tullut esille Elämä ja Valo ry:n aiemmin tehdyn työn pohjalta. Ak2-hankkeen (2011-2019) kokemuksen perusteella olemme huomanneet, että tarve romaniperheiden osallistamiseen ja ohjaamiseen on edelleen suuri.

 

Olemme tehneet kyselyjä kohderyhmältä toiminnan tarpeellisuudesta, keränneet palautteita vapaaehtoistyöntekijöiltä sekä yhteistyökumppaneilta ja järjestäneet kohderyhmälle kehittämispäiviä, jossa on mahdollista tuoda esiin toimintaehdotuksia, palautetta sekä kritiikkiä. Palautetta olemme saaneet myös kotikäyntien aikana. Olemme huomanneet, että aiemmin vahvasta yhteisöllisyydestä tunnettu romaniväestö on menettänyt yhteisöllisyyttään, mikä on omalla tavallaan poistanut turvaverkoston varsinkin nuorten osalla ja vaikuttanut mm. syrjäytymistä.

 

Haasteet ovat suuret varsinkin 15-45 –vuotiaiden yksilöiden ja perheiden parissa. Vanhemmuuden sekä elämänhallinnan ongelmat ovat suuria. Osalta puuttuu peruskoulun päättötodistus ja suuri osa ei ole osallistunut toisen asteen koulutukseen. Heidän parissaan, varsinkin suurissa kasvukeskuksissa, on päihde- ja huumeongelmia. Toiminnoissamme olemme tavoittaneet tätä ryhmää ja olemme huomanneet, että ongelmat heidän parissaan on vaikeita ja on lisääntyvissä määrin vaarassa ylipolveutua. Vanhemmuuden haasteet, elämänhallinnan ongelmat, syrjäytyminen työmarkkinoilta sekä yhteiskunnasta ovat maanlaajuisia.

 

Elämänhallinnan puutos tuo mukanaan erilaisia ongelmia: oikea elämän rytmi, vaikeus virallisten asioiden hoidossa, puutteellinen tietotaito yhteiskunnallisissa asioissa, vajavainen tietotaito lasten koulunkäynnin tukemisessa, ongelmat vanhemmuuden haasteissa yleisesti. Toimettomana ja arjen mielekkään tekemisen puuttuessa henkilö ajautuu usein päihde- ja huumeongelmiin. Tämä vahvistaa huono-osaisuuden kierrettä ja leimautuu moniammatillisen tuen tarpeessa olevaksi. Usko omaan tulevaisuuteen on heikentynyt ja voimattomuus asioiden hoitoon on vaikuttanut lamaannuttavasti.

 

Toiminnassamme olemme havahtuneet uuteen kasvavaan ongelmaan, mikä kohdistuu rikostaustaisten perheisiin. Näissä perheissä jompikumpi vanhemmista on vankilassa ja toinen vanhempi kantaa vastuuta perheen hoitamisesta. Yhteisöllisyyden vähennettyä, suvun ja läheisten tuki on vähäisempää. Ongelmatilanteita syntyy romanikulttuurin mukanaan tuomista erityishaasteista varsinkin silloin, kun perheeseen kuuluu murrosikäisiä poikia tai tyttöjä. Romanikulttuurissa n. 13-15 –vuotiaat pojat eivät voi asua yksin äitinsä kanssa tai vastaavasti tytöt isänsä kanssa. Tämä johtaa siihen, että ko. lapsi yleensä on paljon pois kotoa, asuu ehkä muualla (kavereilla yms.), ajautuu huonoon seuraan. Nuoren koulunkäynti vaikeutuu ja päihde- ja huumeongelmat lisääntyvät. Päihdeongelmaisen vanhemmat kamppailevat oman jaksamisen, päihdeongelmien tunnistamisen, päihdeongelmaisen kanssa arjen elämisen, oikean tuen ja palveluiden löytämisen haasteiden keskellä. Pahimmillaan tämä voi johtaa vanhempien henkiseen tai fyysiseen sairastumiseen, sosiaalisiin ongelmiin yksilöinä ja koko perheinä. Tähän haasteeseen haluaisimme vastata hankkeessamme.

 

Ongelmia kohderyhmälle tuo, kun viranomaisten kieli on heille vieras ja tiedot tarjottavista palveluista ovat puutteellisia. Hanketyöntekijöidemme sekä vapaaehtoistyöntekijöiden työn perusteella on tullut esille, että yksi keskeisistä haasteista on mielekkään tekemisen puute. Heidän puutteellinen työ- ja asiointikykynsä, heihin kohdistuvat ennakkoluulot ja syrjintä luo lisähaasteita. Suuri osa kohderyhmästä ovat työttömiä. Mielekäs tekeminen, onnistumisen elämykset ja tukitoiminnoissa luodut sosiaaliset suhteet tuovat sisältöä elämään ja alentavat riskiä syrjäytymiseen ja huono-osaisuuteen. Toisaalta kokemukset onnistuneesta työ- ja tukitoiminnasta vähentävät romaneihin kohdistuvia ennakkoluuloja, mikä puolestaan edesauttaa syrjäytymisen vähentymistä.

 

Hyvän maineensa ansiosta Elämä ja Valo ry:hyn luotetaan ja sen on helppo asioida kohderyhmän sekä yhteistyökumppaneiden kanssa.

 

Toiminnan tavoitteet

 

• Romaniväestön syrjäytymisen ehkäisy, osallistaminen ja jatkopoluttaminen järjestön ja eri yhteistyökumppaneiden toimintoihin. Toiminnan juurtuminen osaksi yhteistyökumppaneiden yhteistoimintaa.
• Romaniväestön parempi integroituminen yhteiskuntaan. Yhteistyöverkostojen luominen eri toimijoiden välillä.
• Rikostaustaisten perheiden psykososiaalinen tukeminen (vanhemmuuden ja elämänhallinnan haasteet)
• Mukana olevien vapaaehtoistyöntekijöiden jaksaminen, tukeminen, koulutus ja virkistystoiminta. Uusien vapaaehtoistyöntekijöiden rekrytoiminen.

 

Toiminnan kohderyhmät

 

Syrjäytyneet, syrjäytymisuhan alla olevat sekä elämänhallinnan menettäneet romanit. Uutena kohderyhmänä myös rikostaustaisten perheiden vanhemmuuden ja elämänhallinnan tukeminen.

Kotikäyntien kautta olemme tavoittaneet henkilökohtaisesti vuosittain noin 500 henkilöä. Tämä on mahdollista, koska romanikulttuurissa kotivierailut koetaan mielekkäiksi. Kohderyhmä arvostaa, kun heille tullaan vierailemaan. Romaneita Suomessa on vain noin 10 000 henkilöä ja jostain kautta melkein jokainen tuntee toisensa. Tämän vuoksi romanien tavoittaminen eri paikkakunnilla ei tuota ongelmia. Järjestömme positiivinen maine ruohonjuuritasolla helpottaa kanssakäymistä vielä lisää.

 

Romanit ovat vaikeasti saavutettavissa oleva kohderyhmä. Parhaiten tässä onnistutaan, kun toimijoina ovat toiset romanit. Kulttuurisensitiivisyys on ensisijaisen tärkeää.

 

Saavutetusta kohderyhmästä kotikäyntien kautta (500 hlöä vuosittain) vaikeasti syrjäytyneitä tai syrjäytymisuhan alla on 300 henkilöä. Tämä määrä sisältää 100 rikostaustaisten perheen jäsentä.

 

Välilliset kohderyhmät ovat työ- ja elinkeinohallinnon ja rikosseuraamuslaitoksen henkilöstö, paikalliset yhdistykset ja muut kolmannen sektorin verkostot valtakunnallisesti. Suurena kohderyhmänä ovat myös toiminnan piirissä olevien henkilöiden omaiset ja muu lähipiiri.

 

Toiminnan sisältö ja toteutus

 

Kotivierailut

 

Kotivierailujen kautta tavoitamme vuosittain noin 500 henkilöä. Kotikäynneillä keskustelemme henkilökohtaisten tarpeiden mukaan mm. henkilökohtaisista asioista, elämän hallinnasta, vanhemmuuden haasteista, koulutuksesta, työmahdollisuuksista ja toiminnoista, jotka vaikuttaisivat myönteisesti elämän mielekkyyteen. Kotikäyntejä toteutetaan 10 eri paikkakunnalla 3-6 päivän mittaisina tapahtumina. Kotikäyntien keskustelujen pohjalta luodaan tilannekartoitus, mitä verrataan jatkossa yhteistyökumppanin tai järjestömme tekemään jatkokartoitukseen. Tulosten perusteella näemme, onko toimintomme edistäneet kohderyhmän osallistamista, elämän mielekkyyttä. Tarvittaessa heitä ohjataan kumppaneiden ja eri oppilaitosten valmentaviin koulutuksiin, elämänhallintaa vahvistaviin koulutuksiin, sekä perustaitojen ja digitaitojen vahvistamiseen johtaviin koulutuksiin (KAN ry/Iso Kirja ry/ViaDia ry). Asiakastyötä kehitetään yhdessä ViaDia Pirkanmaan ry:n kanssa, jonka kanssa toteutetaan myös arvioivaa vertailua. Heiltä saamme tarvittaessa myös koulutusta ja hankementorointia.

 

Tulevina vuosina panostamme kotikäynneissä myös rikostaustaisten perheisiin ohjaamalla elämänhallinnan kysymyksissä sekä tuetaan heitä vanhemmuuden haasteissa. Tarkoituksena myös vahvistaa rikostaustaisen vanhemman paluuta perheen arkeen. Ohjaus eteenpäin yhteistyökumppaneiden avun ja koulutuksen piiriin.

 

Vahvistetaan kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Järjestetään palavereja romaninuorten vanhempien sekä opettajien kanssa. Koulutusvalistus romanikodeissa. Ohjaus jatkopoluille yhteistyökumppaneiden opintoihin ohjaaviin toimintoihin.

 

Toiminnalla vaikutetaan paikallisen yhteisön kulttuuriin ja käytäntöihin siten, että ne suojaavat nuoria päihteiltä. Kotikäyntien keskusteluilla aikaan saadaan lisäystä päihdeilmiön ymmärrykseen ja hallintaan. Tarvittaessa ohjaus yhteistyökumppaneiden päihdetuellisen toiminnan piiriin, esim. ViaDia/KAN

 

Aluetapahtumat

 

Aluetapahtumia järjestetään eri puolilla Suomea (20 kpl) yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Järjestömme aluetapahtumiin osallistuu kiitettävästi romaneja. Tilaisuuksissa kerromme järjestömme sekä kumppaneiden toiminnasta sekä mahdollisuudesta osallistua niihin.

Tapahtumissa on mahdollisuuksien mukaan myös päivän mittaisia koulutus- ja keskusteluseminaareja. Tapahtuma pyritään järjestämään samalla paikkakunnalla missä toteutamme kotikäyntejä. Näin kohderyhmä saa toimintavälineitä myös vierailujemme päätyttyä ja yhteiskumppani hoitaa yhdessä järjestömme kanssa kohderyhmän jälkihoitoa. Aluetapahtumia järjestetään vuosittain 18 eri paikkakunnalla.

 

Kehittämispäivät

Kehittämispäiviä järjestetään 2 krt/vuodessa. Tapahtumien pitopaikat vaihtelevat eri puolille Suomea, joten useimmilla on mahdollisuus osallistua niihin. Kehittämispäivissä on kohderyhmällä mahdollista tuoda esiin toimintaehdotuksia, palautetta sekä kritiikkiä.

 

Vapaaehtoistyöntekijöiden koulutus- ja virkistysleirit

 

Koulutus- ja virkistysleirejä järjestetään 2 krt/vuodessa. Vapaaehtoistyöntekijät ovat tärkeä osa toimintaamme, johon turvaamme myös tulevaisuudessa. Haasteena on vapaaehtoistyöntekijöiden korkea ikärakenne sekä henkilöstön vähyys. Tämän vuoksi tarvitsemme vapaaehtoisten koulutusta sekä virkistystä, jotta he jaksavat työssään.

 

Koulutus- ja rekryleirit

 

Uusien vapaaehtoistyöntekijöiden saamiseksi järjestetään ”rekryleirejä” 2 krt/vuodessa. Rekryleirien kohteena ovat nuoret aikuiset, joita haastetaan ja koulutetaan osallistumaan järjestömme toimintoihin. Tavoitteena onkin innostaa nuorempia vapaaehtoistyöntekijöiksi.

 

Teemaleirit eri ryhmille

  

Vuosittain järjestetään kolme teemaleiriä eri kohderyhmille (naiset, miehet, perheet). Leirien toteuttajina yhteistyökumppanit.

 

Hankkeessa palkattuna kolme työntekijää

 

Projektipäällikkö, 100% työaika. Toimenkuva: Toiminnan johtaminen, esimiestyö, hankesuunnitelman etenemisen seuraaminen. Yhteistyö yhteistyökumppaneiden kanssa. Tiedotus yhdessä järjestön mediatoimikunnan kanssa. Toiminnan talouden seuraaminen ja toteuttaminen. Toiminnan taloudenhoito.

 

Kaksi hanketyöntekijää, 100% työaika. Toimenkuva: Kotikäyntitapahtumien ja muiden tapahtumien järjestelyvastuu ja toteutus. Asiakkaiden luona vierailut, ohjaus ja neuvonta. Hanketyöntekijät tekevät yhteistyötä mm. Toiminnan yhteistyötahojen, kuntien, järjestöjen sekä seurakuntien kanssa.

 

Tulokset ja vaikutukset

 

• Henkilökohtaisia perhetapaamisia toteutettiin vuonna 2019 kymmenellä eri paikkakunnalla ja tavoitettiin noin 500 henkilöä. Tämän lisäksi järjestimme yhden päivän mittaisia tapahtumia eri puolilla Suomea 25 paikkakunnalla. Näissä tapahtumissa tavoitettiin noin 2 000 henkilöä.
• Työssä eritaustaisten perheiden kanssa käytämme kokemusasiantuntijoiden vertaistuellista osaamista perheiden tukemisen muotona. Kokemusasiantuntijoiden vertaistuki on huomattu todella merkittäväksi tueksi perheitä kohdatessa ja heidän kanssaan työskennellessä. Tarkoituksemme on jatkossa vahvistaa kokemusasiantuntijoiden tukea perhetyössä.
• Toiminnan tuloksena ovat kohderyhmän lisääntyminen osallisuudessa, sekä tietoisuudessa koulutus- ja työmahdollisuuksista. Tietoisuus omista mahdollisuuksista, oikeuksista ja velvollisuuksista ovat lisääntyneet. 2018-2019 aikana koulutuspolulle on ohjattu 10 henkilöä ja työpolulle 4 henkilöä.
• Vanhemmuuteen kohderyhmä on saanut työkaluja ja nuorten päihde- ja huumeongelmat tiedostetaan ja niihin osataan vastata oikeilla välineillä ja toiminnoilla (tiedostetaan yhteistyötahojen/päihdetoimijoiden olemassaolo ja niiden antamat mahdollisuudet).
• Vanhemmuuteen saa tukea vuosittain noin 50 perhettä. Heidän kanssaan keskustellaan, heitä tuetaan ja ohjataan jatkotoimenpiteisiin. Yksinhuoltajaperheet sekä rikostaustaisten perheet saavat apua näiden lisäksi nuorten kasvatuksessa sekä päihteiden ja huumausaineiden käytön tunnistamisessa sekä ennaltaehkäisyssä.
• Pitkän aikavälin vaikutukset ovat kohderyhmän parempi elämänlaatu, päihdeongelmaisten vanhempien parempi jaksaminen ja elämänlaadun kohoaminen, osallisuuden vahvistuminen, parempi integroituminen yhteiskuntaan, yhteisöllisyyden parantuminen ja tätä kautta syrjäytymisen uhkan poistuminen. Vertaistuellinen verkosto on rakentunut ja palveluverkostot löydetään paremmin. Nuoret ja nuoret aikuiset ovat saaneet tietoa jatkokoulutusmahdollisuuksista ja heitä on ohjattu yhteistyökumppaneiden koulutuksen jatkopolulle (vuosittain 5-8 henkilöä)
• Hankkeessa vuositasolla noin 20-30 henkilöä aktivoituu järjestömme tai yhteistyökumppaneidemme viikoittaiseen toimintaan (mm. pienryhmät). Osa heistä (8-10) osallistuu vapaaehtoistyöhön auttaen muita syrjäytymisuhan alla olevia (diakoniatyö, ruokajakelu, kotivierailut).
• Romanikulttuurissa arvostetaan henkilökohtaista kohtaamista ja kotikäyntien kautta toteutamme tätä. Kotikäynnit ovat luonnollinen osa romanikulttuuria. Tämän toiminnon kautta heitä tavoitetaan hyvin ja helposti. Keskusteluissa käsitellään elämän monia asioita mm. taloudellisia asioita, koulutusasioita, elämän hallinnan ongelmia, vanhemmuuden haasteita jne.
• Toiminnan ja järjestön tiedottaminen kehittynyt. Perustettu mediatiimi, joka vastaa tiedottamisesta yhdessä projektipäällikön kanssa. Vuonna 2019 toteutettu tiedotusvideo (n. 4 min.) yhteistyössä yhteistyökumppanin kanssa.
• Mediatoimintaan vuonna 2019 otettu työharjoitteluun kaksi henkilöä. Tähän työmuotoon voidaan ottaa työharjoitteluun henkilöitä tulevinakin vuosina. (1-2 henkilöä/vuosittain)
• Pääkaupunkiseudun romanien haasteeseen olemme vastanneet tukemalla yhden työntekijän palkkakustannuksissa (200,00 €/kk). Hänen työkuvansa on perhevierailut pääkaupunkiseudun alueella.
• Teemme yhteistyötä IK-opiston (Iso Kirja ry) kanssa heidän koulutustarjonnassaan. Olemme voineet ohjata romaneja ilmaiseen Kristillisen elämän perustaidot –koulutukseen, mikä on tarkoitettu kaikille, jotka kaipaavat tukea elämänhallinnassa, digiosaamisessa sekä luku- ja kirjoitustaidoissa. Vuosittain tavoitteena ohjata ko. koulutukseen 2-4 henkilöä.

 

Seurannan ja arvioinnin toteutus

 

Toiminnan seurantaan ja arviointiin perustetaan ohjausryhmä, johon kutsutaan mukaan yhteistyökumppaneita.

 

Hankkeessa käytetään aiemmin kehiteltyjä kyselylomakkeita (Vapaaehtoiskysely, Tapahtuman palautekysely, Tapahtuman palautekysely yhteistyökumppanille, Sidosryhmäkysely, Koulutuspalautekysely, Kotikäyntilomake, Kotikäyntien vaikuttavuuden seurantalomake, Itsearviointikysely hallitukselle). Lisäksi toteutetaan eri kumppaneiden kanssa vertailevaa arviointia, sekä yhteisiä järjestöjen kesken toteutettavia arviointeja.

 

Tiedonkeruu romanien parissa tuottaa jonkin verran erityistoimintoja. Kohderyhmän historian takia erilaisten tietojen kerääminen tuottaa jonkin verran epäilyjä ja on heille vierasta. Tämän vuoksi varsinkin kotikäyntien aikana kerätyt tiedot tallennetaan jälkikäteen.

 

Hankkeessa tehdään seurantatutkimusta, jonka avulla arvioidaan toiminnan vaikuttavuutta mm. osallistujien päihteitä koskeviin tietoihin, asenteisiin, toimintavalmiuksiin, elämänhallinnan haasteisiin, yhteiskuntaan aktivoitumisen haasteisiin ja järjestömme sekä yhteistyökumppaneiden toimintoihin osallistumiseen.

 

Arvioinnin menetelmät:

 

Kotikäynnit, tapahtumat, teemaleirit (VAIHE 1)

• arjen sujumisen arviointi ja vahvistaminen (kirjataan lähtötilanteet, epäonnistumiset/onnistumiset)
• tuen/ohjauksen sisällön ja määrän kuvaaminen
• osaamisen muutosten kirjaaminen
• jatko-ohjauksen (yhteistyökumppanit) tarpeen kartoitus
• toiminnan vakiintuminen

 

Kotikäynnit, tapahtumat, teemaleirit (VAIHE 2)

 

• eri asioiden hoitaminen sujuu itsenäisemmin
• eri toimintoihin osallistumisen muuttuminen
• vanhemmuuteen saatu työkaluja/tukea
• mukana jatko-ohjauksessa (yhteistyökumppanit/oma järjestö)
• arjen sujumisen arviointi ja vahvistaminen
• omaehtoisen toiminnan vakiintuminen
• Kuhunkin vaiheeseen tarvittava aika mitoitetaan yksilöllisesti.

 

Vapaaehtoistyötoiminta

 

Vapaaehtoisten koulutus- ja virkistysleirit

• Järjestetään vuosittain kaksi koulutus- ja virkistysleiriä, johon osallistuu yhteensä 60 henkilöä (30 henkilöä/leiri)
• Leireillä vahvistetaan nykyisiä vapaaehtoistyöntekijöitä jaksamaan työssään. Leireillä he saavat myös koulutusta tehtäviin.

 

Koulutus- ja rekryleirit

• Järjestetään vuosittain kaksi koulutus- ja rekryleiriä, johon osallistuu yhteensä 60 henkilöä (30 henkilöä/leiri). Leirien avulla järjestön toimintaan pyritään saamaan 10 uutta vapaaehtoistyöntekijää vuosittain.

 

Hyväksi havaittuja toimintoja kehitetään edelleen.

 

Viestinnän toteutus

 

Ulkoinen viestintä:

• Järjestöllä käytössä Facebook-sivusto, mikä on erittäin toimiva kanava tiedotukseen. Sivustolla on tykkääjiä jo noin 3000 kappaletta. Tulevan toimintavuoden aikana sitä pyritään kasvattamaan 4000 tykkäykseen.
• Järjestön toimittama EV-lehti ilmestyy 4/krt/vuosi ja tavoittaa noin 3000 henkilöä.
• Järjestön kotisivu (elamajavalo.fi)
• Toiminnan tuloksista tehdään verkkojulkaisuja, jotta tulokset tulisivat tiettäväksi.
• Tiedotamme eri medioissa tapahtumista sekä esitämme eri ikäisistä romaneista ”sankaritarinoita”, jotka rohkaisevat muita kohderyhmäläisiä tavoittelemaan suurempia unelmia.
• Iso Kirja ry:n juhannuskonferenssi Keuruulla. Tapahtumassa tiedotamme hankkeemme toiminnoista ja tavoitamme messuosastolla sekä Elämä ja Valo ry:n järjestämässä tilaisuudessa noin 8 000 – 10 000 ihmistä, joista osa romaneja. Tapahtumaan osallistuu kokonaisuudessaan noin 30 000 henkilöä.
• Teemme vahvaa yhteistyötä mm. Fida International ry:n, Aikamedia Oy:n, Radio Dein ja Avainmedia ry:n markkinointiosastojen kanssa yhteisestä tiedottamisesta (Lehti-, video- ja radiomainonta ja –artikkelit)

 

Sisäinen viestintä:

• Kotikäyntien keskustelut, palautteet
• Tekstiviestit, puhelut, sähköposti
• Toiminnan aikana kuullaan myös yhteistyöverkoston näkemyksiä toimintojen vaikutuksista (kyselykaavakkeet)

 

Riskit ja niiden hallinta

 

• Järjestömme tai yhteistyökumppaneidemme toiminnot eivät kiinnosta tai aktivoi kohderyhmää. Tähän varustaudutaan järjestämällä kohderyhmälle kyselyjä sekä seuraamalla kohderyhmän reaktioita aktiivisesti. Järjestämme vuosittain kaksi kehittämispäivää, jossa kohderyhmä voi tuoda esille ideoitaan sekä positiivista että negatiivista kritiikkiä toiminnoista.
• Autettavan perheen/yksilön paikkakunnalla ei ole saatavilla tarvittavia tukitoimia. Tähän varaudutaan selvittämällä lähialueiden tarjoamat palvelut ja mahdolliset yhteistyökumppanit.
• Taloushallinnon ja hankejohtamisen suppea osaaminen on riski, johon vaikutamme kouluttautumalla taloushallinnon ja raportoinnin eri tehtävissä (ARTSI-koulutus, JET-koulutus). Vuoden 2019 aikana olemme siirtyneet uuden taloushallintaohjelman käyttöön (Procountor). Tämän avulla laskujen hyväksyntäkierros nopeutuu ja selkeytyy, matkalaskujen määrä pystytään paremmin pitämään kurissa. Ohjelman käyttö vapauttanut henkilöstöresursseja jonkin verran kenttätyöhön.
• Toiminnan työntekijät. Työntekijöiden vähäinen määrä on riski. Miten he jaksavat työssään? Tähän vastaamme kouluttamalla heitä sekä jakamalla vastuuta tasaisesti hallituksen sisällä. Tarpeena olisi myös yhden uuden hanketyöntekijän palkkaaminen, joka auttaisi työtaakan vähenemisessä nykyisiltä työntekijöiltä.
• Vapaaehtoisten väheneminen on riski, johon varaudumme kouluttamalla ja palkitsemalla vapaaehtoisia koulutus- ja virkistysleireillä. Pyrimme rekrytoimaan lisää uusia nuorempia vapaaehtoistyöntekijöitä.
• Riski taloudessa. Varainkeruussa on aina haasteita. Tähän varaudutaan suunnittelemalla selkeä varainkeruustrategia sekä pitämällä yllä hyviä suhteita eri toimijoihin.
• Hanke toimii maantieteellisesti laajalla alueella. Tämän vuoksi on riski, että matkakulut nousevat liian suuriksi. Matkakuluja kontrolloidaan seuraamalla niitä (Procountor) ja tarvittaessa matkustusta rajoitetaan. Mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään video- tai puhelinpalavereja.

 

KULTTUURITOIMINTA

EV-lehdessä ja kotisivulla julkaistaan romanikielisiä artikkeleita. Toimintavuonna järjestetään mahdollisuuksien mukaan romanikulttuurin luentoja eri seurakunnissa, oppilaitoksissa ja virastoissa.

 

EDUSTUKSET JA YHTEISTYÖ

 

Yhdistyksellä on edustukset mm.

 

• RONK (Romaniasian neuvottelukunta)
• HYRY (Helluntaisrk:ien rekisteröidyt yhdistykset)
• SuHel (Helluntaiseurakuntien lähetysjärjestöt)
• Helluntaiherätyksen konferenssitoimikunta (Iso Kirja ry)
• Romanilähetystyön koordinaatioryhmä (Fida International ry)

 

AVUSTUKSET

 

Yhdistyksen toiminnan tukemiseksi haemme avustuksia seuraavilta tahoilta.

• STEA (Kohdennettu toiminta-avustus Ak)
• Taiteen edistämiskeskus (Kulttuurilehtiavustus)
• Etsimme mahdollisia muita tukijoita (esim. säätiöt)

 

HALLINTO

Hallitus kokoontuu toimintavuoden aikana 6-8 kertaa ja päättää yhdistyksen keskeisimmistä asioista. Käytännön toimintaa varten hallitus nimeää toimikuntia ja työryhmiä, joiden toimintaa se seuraa. Suurin osa kokoontumisista tapahtuu konfenssipuhelun tai -videon välityksellä.

 

Lisäksi vuonna 2021 on tarkoitus aloittaa hallitustyöskentelyn kehitysohjelma, jossa järjestömme nuoria haluamme kasvattaa ja opastaa hallitustyöskentelyyn. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että valitsemme vuodeksi kerrallaan hallitukseen ns. nuorisojäsenen, jolla on oikeus ja mahdollisuus osallistua hallituksen kokouksiin, keskusteluihin sekä tuoda erityisesti nuorten ääni hallituksen päätöksentekoon. ”Nuorisojäsen” saa osallistua hallitustyöskentelyyn, mutta hänellä ei ole virallista asemaa hallituksessa eikä hänellä näin ollen ole päätös/äänestysoikeutta. Hallitus kartoittaa ja valitsee ”nuorisojäsen”-edustajan.

 

Hallituksen kokousten välillä käytännön toimintaa johtaa työvaliokunta. Se kokoontuu toimintavuoden aikana 5-6 kertaa, tarpeen vaatiessa lyhyelläkin varoitusajalla ja tekee päätökset hallituksen ohjeiden mukaan.

 

Sääntömääräisten kokousten lisäksi yhdistys järjestää koko jäsenistöä koskevia tilaisuuksia tarpeen vaatiessa.

 

Järjestöllä ovat palkattuina työntekijöinä toiminnankoordinaattori, tapahtumakoordinaattori ja projektityöntekijä. Resursseina voidaan mainita myös järjestötoiminnalle erittäin tärkeät vapaaehtoistyöntekijät. He ovat aina olleet ja tulevat olemaan Elämä ja Valo ry:n työn mahdollistava tärkein voimavara.

 

ORGANISAATION KEHITTÄMINEN JA RESURSSIT

 

Elämä ja Valo ry:n suunnittelu, seuranta ja arviointi edistävät oppimista sekä tuloksellisuutta

• Vuoden 2018-2019 aikana on kehitetty suunnittelu- ja seurantajärjestelmää palvelemaan entistä tehokkaammin ja systemaattisemmin toiminnan suunnittelua, seurantaa, raportointia ja johtamista. Suunnittelussa ja raportoinnissa käytetyt lomakepohjat uusittiin, jotta ne edistävät läpinäkyvyyttä, keskittymistä tavoitteisiin ja tuloksiin, oppimista ja toiminnan jatkuvaa parantamista sekä selkeää raportointia rahoittajille.
• Henkilöstön suunnittelu- ja seurantaosaamista kehitetään muun muassa muutoskartoitus- lähestymistavan hyödyntämisessä ja työn tulosten seuraamisessa.
• Romaniväestölle kohdistetut ideariihipäivät auttavat kehittämään järjestön eri osa-alueita vastaamaan paremmin kohderyhmän tarpeita.
• STEA:n huomioita ja johtopäätöksiä käytetään hyväksi toiminnan ja käytäntöjen kehittämisessä esimerkiksi arviointitoiminnan osalta.
• Vuoden 2019 aikana taloushallinnossa on otettu käyttöön Procountor-taloushallinto-ohjelma, jolla raportointia selkeytetään.

 

Elämä ja Valo ry käyttää resurssejaan kustannustehokkaasti ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti

 

• Elämä ja Valo ry:n hallintoa ja resurssien käyttöä ohjaa taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys sekä kustannustehokkuus.
• Päätösrekisteriä kehitetään siten, että päätösten taustapaperit ovat saatavilla sähköisessä muodossa.
• Elämä ja Valo ry:n verkkosivut pidetään ajantasaisina ja tarkoituksenmukaisina työn tukemiseksi. Kaikissa verkkosivustouudistuksissa kiinnitetään huomiota sivustojen käytettävyyden ja saavutettavuuden parantamiseen. Päivitystyöstä vastaa mediatoimikunta.

 

Elämä ja Valo ry:llä on asiantunteva, motivoitunut ja kehittyvä henkilöstö

 

• Järjestön henkilöstöresursseja pyritään nostamaan kahdesta vakituisesta palkatusta kolmeen. Mahdollisuuksien mukaan palkkaamme henkilöstöä myös palkkatuen avulla. Helsingin alueella tuetaan Helsingin Saalem seurakunnan palkkaamaa työntekijää romaneiden parissa.
• Kehitetään vapaaehtoistyöntekijöille perehtymisohjelma. Uusien tiiminvetäjien koulutusta kehitetään ja muita henkilöstökoulutuksia järjestetään tarpeen mukaan.

 

Elämä ja Valo ry:n johtamisjärjestelmä toimii tehokkaasti ja toteuttaa jäsenistön tahtoa

 

• Toimintavuoden johtamisen painopisteet ovat toiminnan kehittäminen ja henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen. Tavoitteena on vahvistaa omistajien eli kohderyhmän sekä jäsenten omistajuutta sekä samalla luoda myös uusia tapoja jäsenistön entistä parempaan osallistumiseen yhteisessä työssä.
• Hallitus kokoontuu viisi-kuusi kertaa toimintavuoden aikana ja sen työskentelyä tukemiseen tarvitaan toimivan johdon lisäksi eri työryhmiä ja ulkoisia palveluntuottajia. Alkutalvesta järjestetään tarvittaessa uuden hallituksen perehdytys.
• Henkilöstön työhyvinvointi varmistetaan huolehtimalla myönteisestä ja kannustavasta ilmapiiristä, joka tukee sopeutumista muutoksiin. Keskeisinä keinoina hyvän ilmapiirin ja työssä jaksamisen tukemisessa ovat esimiestyön jatkuva kehittäminen, henkilöstön asiantuntemuksen ja työelämäosaamisen tukeminen sekä koko työyhteisöä koskevat kehittämisprosessit.
• Järjestön toimintaedellytysten turvaaminen tulevaisuudessa on tärkeää. Erityisen keskeisiä ovat rahoituspohjan vahvistaminen ja vuoropuhelu tukea myöntävien toimijoiden kanssa. Elämä ja Valo ry haluaa tunnistaa myös uusia rahoituslähteitä toiminnan tukemiseksi.
• Toimintavuoden aikana jatketaan valmistelua Elämä ja Valo ry:n Agenda 2025 työssä. Agenda 2025 arvioi järjestömme tulevaisuutta, sekä luo yhteisen polun suunniteltuihin tavoitteisiin.
• Yhteistyötä ja verkottumista jatketaan keskeisten sidosryhmien kanssa.